Ihminen voi muuttua, jos ihminen tarpeeksi haluaa. Mutta se vaatii todellista sisua ja suuria palleja.
Totuttuihin tapoihin on turhan helppo tukeutua, vaikka itse tietää, että elämänmuutos toisi mukanaan paljon hyvää. Parempaa oloa, parempaa eloa ja iloa myös ympäristöön.
Elämän juoksumatolla me jokainen itse päätämme, mihin suuntaan polkumme vie.
-Vaikka sanotaan, että pitää nauttia käsillä olevasta hetkestä, on myös hyvä kantaa otsallaan lamppua, jonka valokeilasta näkee tarkistaa, mihin suuntaan on matkalla.
Jos joskus tuntuu, että keila himmenee ja paristot ovat lopussa, on tarpeen ottaa hetki lepoa, ladata akkuja ja tarkistaa suuntaa.
-Pysähtyminen ja avun huutaminen saattavat toisinaan olla ratkaisevassa asemassa oman elämänlaadun suhteen.
Perheeltä, ystäviltä ja muilta tukijoukoilta saa varmasti apua, kunhan sitä ymmärtää ja uskaltaa pyytää.
Läheisetkään eivät välttämättä aina huomaa ihmisen sisäistä tuskaa, jos sen kuorensa sisään syvästi peittää.
Kannatellaan siis toinen toisiamme tässä elämän virrassa ja sen puuskaisissa tuulissa. Kuunnellaan ihmisiä, annetaan heille omaa aikaamme ja tarvittaessa olkapää mihin voi nojata.
Elämä on ainutlaatuista!
