Tällä tiellä

En tiedä, mistä mä tuun,

oon omena tuntemattoman puun. 

Vailla juuria, vailla kotia,

taustalla lukemattomia taisteltuja sotia.

Mutta mä tiedän,

mihin oon menossa.

Selkä suorana,

ryhti aavistuksen etukenossa.

Ainoastaan siksi,

että vauhti pysyy yllä. 

Ei vastatuuli horjuta,

ei mun tahtoani kyllä.

Mä oon menossa sinne,

mistä moni haaveilee.

Oon menossa sinne,

missä unelmat puhuttelee.

Mut päämääräin ei oo tärkein,

vaan matka kuljettu. 

Tällä kuoppaisella tiellä,

kaikk' tärkeä on opittu.

Näiden oppein valossa,

mä kuljen, opastan. 

Sua matkalainen elämän,

jos oot valmis kohtaamaan.

Tuntematon

Omaa tietäni yhä etsin.

Menee ehkä joitain hetkiä vielä,

ennen kun kaikki tietää meitsin.

Mut se on varmaa, että mä tuun.

Idätän siemenen,

ja kasvatan mun puun.

Tuun tavalla, jota ei vielä tunneta. 

Mut kun mä kuljen,

se polku on kaikkien huulilla.

Oota ystäväni, tsiigaa huomista. 

Mä olen liikkeellä,

pian teidän kaikkien unissa.

Game over? Never!

Ikimuistoisimmat hetket elämässä ovat niitä, kun tuntuu, että peli on jo menetetty, mutta jostain löytyy vielä ihmeellisiä voimia kääntää kaikki voitoksi.

Tuo uskomaton voima kumpuaa ihmisen sisältä ja "tuntemattomasta". 

Toiset kutsuvat sitä uskoksi, jota se sisimmiltään onkin. Henkilökohtaisesti kutsun sitä maailmankaikkeuden ymmärrykseksi.

Se on asia, jolle on sanonta lähes maailman kaikissa kielissä. Se on kuin magneettista vetovoimaa, syvää energiaa, jota pyydetään luokse ja se saapuu. Juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. 

Tämän voiman avulla luodaan myös huomisen totuus, jota tänään vielä kenties pidetään mahdottomana.

Loistavaa viikonvaihdetta!