Kulkija

Kulkija on koditon,
muttei koskaan onneton.
Kokonaista elämää,
hän lykkää kärryssään.

Ei penniäkään velkaa,
ole taakkanaan.
Vapaana tääl pääsee,
päiväst toiseen kulkemaan.

Jokaisena iltanaan,
käydessään nukkumaan.
Herraa kiittää ain,
taas päivän elää sain.

Kiipeä!

Mikäli aiot päästä puun latvaan, sinun tulee olla kiitollinen jokaisesta oksasta, joka kestää jalkojesi alla. Samoin kuin matkalla kohti elämäsi päämäärää, tulee olla kiitollinen jokaisesta haasteesta, joka vastaan tulee, ja selättää ne päättäväisellä periksiantamattomuudella.

Kaikkia haasteita et välttämättä pysty päihittämään, kuten jokainen puun oksakaan ei kestä allasi. Mutta silti et jää puun puoleen väliin oksille roikkumaan, tavoitteesi on paljon korkeammalla.
-Niinä hetkinä tarvitset sisua ja uskoa, luota niihin.

Lottovoitto tai armoa Jumalan

Lottovoitto tai armoa Jumalan.
Päihteitä kehiin, mä tarvitsen humalan.
Tahdon sekaisin laittaa pikkuisen pääni,
ettei sinne sopisi tää tuskainen ääni.

Huutoa kuulen ja voivotusta,
muttei selvinpäin kaikkoa tämä tuska.
Tahdon pyöriä piripäissäni päin punaista,
lentää, liitää, kärsiä ja ajelehtia.

Aion lopettaa kyllä tämän tuskaisen tieni,
mut tuokaa nyt mulle vielä viimeinen sieni.
Antakaa lottovoitto tai armoa Jumalan,
se pelastaa voisi tämän eksyneen kulkijan.

Vanha vai nuori?

Vanha vai nuori?
-Nuori kuin vuori.

Monta aikakautta jo elänyt on,
mut vain ulkokuori hieman,
se muuttunut on.

Ain sisältä nuori kuin aikoinaan,
kun ilmestyi elohon,
päälle tän maan.

Raikas kuin puhallus syksyisen pohjoistuulen,
hymyssä suin näen, aina kun kuulen.

Ei mikään mahti maailman,
voi herran tän henkeä vanhentaa.
Kun muistaa iloiten matkustaa,
niin maailman tuulista nauttia saa.

Rakkaus

Rakkaus on kuin tulipunainen ruusu.

Joskus se saattaa kipeästi pistää sormeen,
mutta kauneimmillaan tuoksuu huumaavalle.
Hoitamatta se lakastuu helposti alta aikayksikön,
mutta hellästi ravittuna kukkii ainiaan.

Ympäristöönsä hymyillen se levittää ihanuuden ilosanomaa.

Sanallinen single

Ilman kuvia,
vain älyllistä huvia,
mielikuvitus sieluumme näytelmän luo.
Ei tarvita silmille ärsykkeitä,
kun riimit kimpoillen,
aivot aakkosia suuhuni suo.

Sanasta sanaan ja lauseeseen muodostuu tää,
ja taas kerran nyt kaikille nähtäväks jää.
Tuliko runosta tästä nyt sanaelma suuri,
vai jääkö lauseiden väliin vain tyhjiömuuri.

Arvaamaton kuin elämä, on kohtalo sen,
mut Maailmankaikkeudelle se on ikuinen.
Kun kerran ääneen on lausuttu kirjelmä tää,
se elämään tänne nyt ainiaan jää.

Prinsessani

Anna anteeksi minulle,
suo anteeksi aistiharhani.
Tuo lämpöä lähelleni,
lämmitä kylmä sydämeni.

Jaa rakkautta rinnalleni,
eheytä kadonnut sieluni.
Suo hellyytes helmoilleni,
anna mun vuodattaa siihen kyyneleeni.

Valkaise puhtaaksi mun tunteeni,
liota kauas tummat huoleni.
Seiso vierelläin prinsessani,
saat omaksi mun maailmani.

Perälän koulu 100 v

Ikää on koululla meidän jo sata vuotta,
eikä tullut oo yksikään vuosi näist suotta.
Onnellisia ollaan Pohjolan taivaan alla,
kun koulumme tää sijaitsee Laihialla.

Olemme ylpeitä yhdes me vanhukset,
siitä opista, jonka saa lapsoset.
Ja tunnemme suurta Kiitosta,
kun todistuksessa ei näy viitosta.

Kiitos ja kumarrus Teille on suuri,
elämää oppivat meidän lapsoset.
Sävellaji ei oo molli, vaan täysi duuri,
näin sointuvat sävelet kultaiset.

Semper fidelis

Ole uskollinen arvoillesi, unelmillesi ja tärkeäksi pitämillesi asioille.
Anna niille kaikkesi, ja elä elämäsi jokainen hetki ne mielessä pitäen.

Tarkastele ajatuksiasi, ne joko vievät sinua kohti unelmiasi tai järjestävät sinut ikävyyksiin. Ajatustemme jäljet palavat alitajuntaamme ja muokkaavat kohtaloamme.

Jatka periksiantamattomasti kohti päämäärääsi, vaikka tulet kohtaamaan matkallasi monenlaisia hidasteita. Kun kaadut, nouse ylös ja jatka matkaa!

Totuuden löydettyäsi ymmärrät asioiden yhtenäisyyden ja sen, että jokainen ongelma on ollutkin sinulle siunaus ja johdattanut sinut paljon suurempiin saavutuksiin, mihin et olisi koskaan kyennyt ilman niitä.

Pidä siis pääsi pystyssä. Ajattele suuria ja Elä sydämellä.

Elämä

Yhtenä päivänä olemme syntyneet,
ja toisena päivänä on aikamme lähteä.

Noiden päivien välissä
meidän tulisi elää täydestä sydämestämme,
vailla pelkoa tai vihaa.

Toivon kipinä

En anna sulle piiskaa,
vaikka tahtoisit.
Vaan toivon pienen kipinän,
että heräisit.

Aattelemaan elämääs,
sen valon puolia.
Ja että elää voisit myös,
vailla huolia.

Ottaa aikaa itselles,
ja sieluus ravita.
Arvet poies haihduttaa,
alkaa iloita.

Iloa ja unelmaa

Vuosia vielä jos jäljellä monta,
yhtään en aio viettää onnetonta.
Hymyssä suin kuljen aina mä huomista kohti,
Ilo eilisen minut tähän päivään johti.

Huomenna nokka on kohti valoa taas,
en unelmaani aio mä unohtaa.
Kuljen kiitollisuutta ain tuntien,
luokse tämän päivän ja huomisen unelmien.

Kun haaveeni kerran kohdata saan,
liekö tunnetta tuon hetkistä parempaakaan.
Silloin täysillä siitä mä nauttia saan,
ja tien kuljetun kaikille paljastaa.

Elon askeleet

On tuolla jossain tulvillaan,
jäärailot vaarojaan.
Hyinen virta alla kannen,
oottaa harhaankulkijaa.

Ole varovainen aikeissas,
elon kiemurten.
Ota vaarin viisaist neuvoista,
pien lapsonen.

Näin monta harha-askelmaa,
kyet välttämään.
Polullasi pystys pysyen,
elät täyttä elämää.

Ystävyys

Rohkeasti anna,
niin paljon myös saat.
Hädän hetkellä monta,
on sull auttajaa.

Turvanas selustasi,
tukenas loppuun saakka.
ei mahdottomaks koidu,
raskaskaan tääll taakka.

Yhdess voimin selviätte,
kolhuist maailman.
Kantaa Teitä voima,
hengen suurimman.

Ota vastaan

Humanitääriseen apuun,
eurojas et tuhlaa.
Laitat ne vain päihteisiin,
silt ei elämäs oo juhlaa.

Tarvit apua itselles,
vaikket sitä myönnä.
Oot elämässäs sekaisin,
taas trippaat tänä yönä.

Anna meidän auttaa sua,
apu vierelles sun tuoda.
Ota kiinni täst kädestä,
aletaan uutta elämää luoda.

Tummia pilviä

Loukata voit toisen kunniaa,
mut sillä keräät vain taivaalles,
pilviä tummia.

Kas kun laki syyn ja seurauksen,
sulle tulee tarjoamaan,
viel katumuksen.

Muista siis pien viisas neuvoni tää,
ei mikään tääll maailmalta,
huomaamatta jää.

Tie vie

Voi kateellinen kaveri,
älä kanna kaunaa,
se järkyttämään alkaa,
sun mielenrauhaa.

Iloitsemaan ala,
toisten menestyksestä,
tai saatat löytää itsesi,
menetyksestä.

Vain yksi kirjain sanassa,
se kaiken muuttaa,
rakkaudesta kurjuuteen,
tie vaihtaa suuntaa.

Kasvukipuja

Kuka sä luulet olevasi,
kun poliisit kolkuttaa ovellasi.
Imaise nyt tyhjäksi grogilasi,
ja puraisehan jo se omenasi.

Taas sua viedään linnasta linnaan,
et tutustua ehtinyt ulkomaailmaan.
Näin aina täs menee, ett käry käy,
eikä miekkosta taas, pitkään aikaan näy.

Koita herranen aika jo hellittää,
vaimomatskua viereesi kellistää.
Tartu kaksin käsin elämän kahvaan,
ota haltuun, fiilaa, säädä ja rasvaa.

Vailla elämänhalua

Ilman elämänhalua ja iloa,
ihminen synkistyy ja alkaa juoruilla.
Keksii päästään uskomattomia asioita,
tuntee mitättömyyttä ja kateutta.

Jää tallotuksi maan pinnalle,
tekee elämästään toisen unelman tai helvetin,
käyttämättä hitustakaan sydämensä rakkautta.
Koska rakkaus on haudattu,
taakse katkeruuden ja välinpitämättömyyden,
taakse pahan olon ja sairauden.

Tämän ihmisen pitäisi saada apua,
hän tarvitsee kuuntelijaa ja rakkautta.
Auta häntä, ihminen.

Taivas varjelkoon

Taivas varjelkoon minua juorupuheelta,
taivas varjelkoon minua kataluudelta.
Taivas vaikuttaa jokaiseen karmaan,
multa peittäköön pilvensä harmaan.

Harmillisena täällä ma kuulen,
valheen ja herjan heittävän huulen.
Annettakoon heille arvonsa mukaan,
heitä kaipaamaan ei jääne tääl kukaan.

Kunpa ajoissa muuttuisi tämä,
elo pahuuden kärjistämänä.
Niin ei ongelmaa kellään oisi,
vain rakkauden sävelet korvissa soisi.

Välähdys valkeaa

Tusinan tummaa taivasta,
ja välähdyksen valkeaa,
hetkittäin täällä nähdä voi,
kun pyyteettä rakastaa.

Saa kokea auringon hehkun,
ja kaarisillan kuutamon.
Tuntea herkkyyden tuoksun,
sekä ykseyden nautinnon.

Voi nostaa nokan lentoon,
lailla lintusen.
Levittää siipensä maailmaan,
jakaen uskoaan rahtusen.

Tuuliajolla

Tuulen mukana vain,
niin moni täällä kulkee,
antaa virran viedä,
ja silmänsä sulkee.

Ota oksasta kiinni,
kaksin käsin siihen tartu.
Ei muutoin muistojesi laatikkoon,
sisältöä kartu.

Itse mestarisi oot,
uuden huomises luot.
Omin käsin siihen kaikki,
ainekset tuot.

Äiti

Äiti on se, joka sylissään kantaa,
lapselle elämään siivet antaa.
Itkun tullen pienoista lohduttaa,
äidin huomaan hellästi puristaa.

Lausuu iltasadun ja rukouksen,
tähden viattoman lapsosen pienoisen.
Toivoo suojelusenkelin matkustavan,
hänen kanssaan halki maailman.

Hyvää Äitienpäivää!

Tyhjyys

Tyhjyyden,

tunnetko sen?

Välissä melun, sanan tai ajatuksen.

Tunteiden tuolla puolen,

syleilyssä hiljaisuuden.

Jokaisessa hetkessä,

elon sykähdyksessä.

Yhdistäen kaiken tän,

tuntemamme elämän.

Silti niin kaukana,

ulottumattomuuksissa.

Hiljaisen tyyneyden,

sisältään voi löytää sen.

Vain elon tässä hetkessä,

tämän avaruuden ykseydessä.

Vain tämä hetki

Elä vain nyt,

hetkessä tässä.

Ei aikaa muussa,

muodossa oo.

Menneestä ajasta,

vain on muistojen jäljet.

Tulevaisuuskin harmaata,

mielikuvaamme on.

Tartu siis hetkeen,

elä iloiten ja nauti.

Tunne jokaisella solullas,

tovi ikuinen tää.

Vain tämä kotva,

on olemassa täällä.

Näin tuokio tämäkin,

vain muistijäljeksi jää.

Suomineito

Suomineito kovin,

lämmin on ja hellä.

Kokea sen parhaiten,

voi talvisydämellä.

Kaikkensa taas antaa,

hyytävälle jäälle.

Ylleen pukee valkean,

lumihunnun päälle.

Hetken helmoissansa hoivailee,

mut uuden kesän kohtaa.

Kylmän suuren sulattaa,

taas vehreäin' saa hohtaa.

Kiitos äidille

Oi äiti, äiti rakkaimpain,

luokses syntyä kun sain.

Pidit musta huolta hyvää,

siit' tunnen kiitosta nyt syvää.

Elon neuvot matkaan annoit,

sylis' tarpeen tullen kannoit.

Ohjasit mua maailmaan,

hyvät tavat oppimaan.

Nyt poikas on jo aikuinen,

mut muistaa aina lapsuuden.

Lämmön äidin rakkauden,

sanat kauniit sydämen.

-Oppia samaa nyt lapsillein jaan,

yrittäen saada heidät taitamaan.

Tärkeät elämän asiat nuo,

Jok' kuuluu lapsosen jokaisen luo.

Oi ihminen

Oi ihminen, oi ihminen,

luuletko olevas ylivertainen?

Oi ihminen, oi ihminen,

olet vain pieni muurahainen.

Oi ihminen, oi ihminen,

tunnetko luonnon kauneuden?

Oi ihminen, oi ihminen,

osaathan arvostaa hehkua sen.

Oi ihminen, oi ihminen,

kasvatko rakkauteen luottaen?

Oi ihminen, oi ihminen,

se vie läpi sotien ja kyynelten.

Oi ihminen, oi ihminen,

aistitko toisen sydämen?

Oi ihminen, oi ihminen,

sen sykkeen uskollisen.

Oi ihminen, oi ihminen,

sä olet ainutlaatuinen.

Oi ihminen, oi ihminen,

luot tänne elämän ihmeellisen.