maanantai 2. helmikuuta 2015

Totta vai tarua, vai kusetusta karua

Turhuutta, tyhjyyttä, tuntea voi,
arvaamattomuuden ovikello kun soi.
Saattaa synkkyyteen vaipua vaaralliseen,
tuntea elämänsä ilon, ajan päättyneen.

Mut vain itse itseäs niskasta,
kiinni voit ottaa.
Nousta ylös uusin voimin,
kun elämä monottaa.

Uskon voimasi sulla on mittaamaton,
sitä käytä kun saapuu hetki arvaamaton.
Keskity kaikkeen vierelläsi olevaan hyvään,
laske tunteesi kiitollisuuteen syvään.