Tyhjyys

Tyhjyyden,

tunnetko sen?

Välissä melun, sanan tai ajatuksen.

Tunteiden tuolla puolen,

syleilyssä hiljaisuuden.

Jokaisessa hetkessä,

elon sykähdyksessä.

Yhdistäen kaiken tän,

tuntemamme elämän.

Silti niin kaukana,

ulottumattomuuksissa.

Hiljaisen tyyneyden,

sisältään voi löytää sen.

Vain elon tässä hetkessä,

tämän avaruuden ykseydessä.

Vain tämä hetki

Elä vain nyt,

hetkessä tässä.

Ei aikaa muussa,

muodossa oo.

Menneestä ajasta,

vain on muistojen jäljet.

Tulevaisuuskin harmaata,

mielikuvaamme on.

Tartu siis hetkeen,

elä iloiten ja nauti.

Tunne jokaisella solullas,

tovi ikuinen tää.

Vain tämä kotva,

on olemassa täällä.

Näin tuokio tämäkin,

vain muistijäljeksi jää.

Suomineito

Suomineito kovin,

lämmin on ja hellä.

Kokea sen parhaiten,

voi talvisydämellä.

Kaikkensa taas antaa,

hyytävälle jäälle.

Ylleen pukee valkean,

lumihunnun päälle.

Hetken helmoissansa hoivailee,

mut uuden kesän kohtaa.

Kylmän suuren sulattaa,

taas vehreäin' saa hohtaa.

Kiitos äidille

Oi äiti, äiti rakkaimpain,

luokses syntyä kun sain.

Pidit musta huolta hyvää,

siit' tunnen kiitosta nyt syvää.

Elon neuvot matkaan annoit,

sylis' tarpeen tullen kannoit.

Ohjasit mua maailmaan,

hyvät tavat oppimaan.

Nyt poikas on jo aikuinen,

mut muistaa aina lapsuuden.

Lämmön äidin rakkauden,

sanat kauniit sydämen.

-Oppia samaa nyt lapsillein jaan,

yrittäen saada heidät taitamaan.

Tärkeät elämän asiat nuo,

Jok' kuuluu lapsosen jokaisen luo.

Oi ihminen

Oi ihminen, oi ihminen,

luuletko olevas ylivertainen?

Oi ihminen, oi ihminen,

olet vain pieni muurahainen.

Oi ihminen, oi ihminen,

tunnetko luonnon kauneuden?

Oi ihminen, oi ihminen,

osaathan arvostaa hehkua sen.

Oi ihminen, oi ihminen,

kasvatko rakkauteen luottaen?

Oi ihminen, oi ihminen,

se vie läpi sotien ja kyynelten.

Oi ihminen, oi ihminen,

aistitko toisen sydämen?

Oi ihminen, oi ihminen,

sen sykkeen uskollisen.

Oi ihminen, oi ihminen,

sä olet ainutlaatuinen.

Oi ihminen, oi ihminen,

luot tänne elämän ihmeellisen.